lauantai 10. marraskuuta 2007

Suomalaista kulttuuria Madridissa

Tällä viikolla olen palannut juurilleni ja ottanut kontaktia suomalaiseen kulttuuriin. Tiistaina Suomen Madridin Instituutissa oli taidenäyttelyn avajaiset, ja olin saanut kutsun espanjalaisen Oscarin kautta. Oscar on Suomi-fani ja tuntee paljon Instituutin väkeä. Kyseessä oli nuoren suomalaisen taiteilijan Riiko Sakkisen näyttely Kaikki etelässä on kolmatta maailmaa. En tiedä, millaista suomalainen taide nykyisin on, mutta Sakkisen maalaukset olivat minusta hyvin epätyypillisiä. Paljon värejä, japanilaistyylisiä hahmoja ja vahva yhteiskunnallinen sanoma. Mielenkiintoisia, mutta en ehkä ripustaisi seinälleni. Sakkisen maalauksia voi ihmetellä osoitteessa http://www.riikosakkinen.com/. Tässä on maalaus nimeltä Cannibal Cochino.



Avajaisissa oli aika lailla väkeä, ja pääsin vaihtamaan pari sanaa "tärkeiden" henkilöiden kuten Suomen Espanjan-suurlähettilään ja taiteilijan kanssa. Oli aika hassu sattuma, että paikalla oli Martti Pärssinen, joka oli Latinalaisen Amerikan tutkimuksen professorini Suomessa ja joka nyt toimii Suomi-instituutin johtajana Madridin. Tutustuin moniin espanjalaisiin, jotka kuka mistäkin syystä ovat opetelleet suomea ja asuneet tai matkustelleet Suomessa. Yllätyin siitä, että monet tosiaan puhuivat suomea erittäin hyvin. Minusta on uskomatonta, että espanjalaisia kiinnostaa Suomi niin paljon, että he vaivautuvat opettelemaan suomen kielen. Avajaisten jälkeen pistäydyin uusien tuttavieni kanssa lasillisella. Oli mielenkiintoista kuulla heidän mielikuviaan Suomesta.

Elena, yksi uusista ystävistäni, piti eilen fiesta finlandesan eli Suomi-bileet, johon oli kutsuttu kymmenisen vierasta - suomalaisia ja Suomi-faneja. Teema näkyi tarjoiluissa, musiikissa ja koristeluissa. Taustamusiikkina soi suomalainen rock kuten Lordi, Värttinä, Apulanta, PMMP ja Sonata Arctica. Elenalla oli tietokoneella jopa suomalaisten bändien musiikkivideoita ja konserttitaltiointeja! Opin täällä uusia asioita kotimaastani, koska en ennen eilistä ollut esimerkiksi koskaan kuullut yhtään Värttinän kappaletta. Ja täytyy sanoa, että ei ole ihan minun tyylistäni musiikkia. Taidan pitäytyä reggaetonissa, salsassa ja espanjankielisessä popissa!

Elena oli nähnyt kovasti vaivaa tarjoilujen eteen. Pöytä notkui suomalaisia herkkuja kuten poronlihaa, lihapullia, puolukkahilloa, piparkakkuja, maitosuklaata ja Suomesta tuotuja Rainbow-pistaasipähkinöitä! Espanjalaista ruokakulttuuria edustivat herkullinen perunamunakas, oliivit ja leivokset. Juotavaksi oli tavanomaisten viinin, oluen ja rommikolan lisäksi - uskokaa tai älkää - glögiä ja salmiakkikossua. Jotkut vieraat olivat pukeutuneet teeman mukaisesti Suomi-paitoihin. Teema oli siis hyvin vahvasti läsnä! Enpä olisi uskonut, että tulee päivä, jolloin juon glögiä ja syön lihapullia Madridissa kuunnellen Apulannan esiintymistä Provinssirockissa. Oli oikein hauskat juhlat. Espanjalaiseen tapaan fiesta jatkui pikkutunneille asti. Maltoin lähteä kotiin vasta neljän aikaan.

1 kommentti:

Tuomas kirjoitti...

Hauskaa kun oot noin monessa jutussa mukana. Ja hyvä tulevaisuudenkin kannalta, että olet vähän päässyt "piireihin" - eiköhän sulle oo tarjolla 10v sisällä suurlähettilään paikka meksikossa tms... ;)