Latinaa ja gospelia

Viime päivinä on ollut aika lailla opiskelukiireitä, koska tälle viikolle sattui välikoe, esseen palautuspäivä (ensimmäinen esseeni espanjaksi!) ja seminaari. Ehtikin kulua kokonainen viikko ilman, että kävin ulkona! ;) Nyt kaikki koulujutut ovat kuitenkin onnellisesti ohi, ja voin nauttia viikonlopusta hyvällä omatunnolla.

Latinan esseessä piti vertailla Sénecan ja espanjalaisen Miguel de Unamunon versioita klassisesta tragediasta nimeltä Fedra. Minulla oli melkoisia ongelmia saada essee palautettua. Ne eivät liittyneet siihen, etten olisi keksinyt kaikenlaista sanottavaa näytelmistä, vaan siihen että en osaa käsitellä tietokoneita. Ohjeistus oli yllättävän tarkka: fontti Times New Roman 12, marginaalit niin ja niin monta senttiä, riviväli 1.5, otsikko keskitetty ja lihavoitu Times New Roman 14, paperit palautettava tietynlaisessa muovitaskussa, ei niittejä tai klemmareita... Ja tekstiä ei missään nimessä saanut lähettää sähköpostitse.

Tulin yliopistolle tuntia ennen luentojen alkua tulostamaan esseetäni, ja se ei ollut lainkaan liioitellun aikaisin. Olin lähettänyt tekstin sähköpostiini kahteen kertaan - ensin liitetiedostona ja sitten vielä kaiken varalta viestikentässä. Onneksi, koska liitetiedoston avaaminen tietokoneluokassa ei onnistunut. Kopioin tekstin sähköpostista Wordiin ja aloin muokata sitä takaisin kuosiin (riviväli oli kutistunut ja marginaalit olivat levinneet, esseehän olisi saatettu hylätä ;)). Sitten Word otti lopputilin eikä mikään komento enää toiminut. Turhauduin ja menin kysymään apua pojalta, joka ilmeisesti on palkattu tietokoneluokkaa tekniseksi tueksi.

Poikaparka tuskaili kolme varttia tietokoneen kanssa ja kulutti suurimman osan espanjan kielen rikkaasta kirosanavarastosta. Ensin ei toiminut Microsoft Word, sitten dokumenttia ei saanut tallennettua eikä tulostettua, sitten se katosi tilapäisesti kokonaan. Ihme kyllä essee saatiin lopulta tulostettua, eri tietokoneluokassa tosin ja eri käyttäjätunnuksella. Tulostaminen on yliopistolla maksullista, mutta minulta ei veloitettu mitään. Valvoja kai pelkäsi, että rahastukseen kuluisi toinen tunti, jos siinäkin vaikka ilmaantuisi jotain ennalta-arvaamattomia vaikeuksia! ;) Toisinaan tuntuu uskomattomalta, miten monimutkaista asioiden hoitaminen täällä Espanjassa on. Mutta kummasti kaikki ongelmat tapaavat selvitä, kunhan kysyy apua.

Eilen tutustuin uuteen musiikkigenreen. Iris ja minä menimme Iriksen serkun bändin konserttiin. Bändi oli nimeltään Grace ja se soitti soulia ja gospelia. Suurin osa kappaleista oli bändin omia, mutta mukana oli myös versioita joistain tunnetuista hiteistä, joita yleisö sai laulaa mukana. Ainoat instrumentit laulun tukena olivat kitara ja huilu. Yhtenä encoreista huilisti soitti soolona jonkin kelttiläistä kappaleen. Tuntui hassulta, että tanssijalka alkoi vipattaa pelkän nokkahuilun tahtiin. Kai se on ihan varteenotettava instrumentti, vaikka en ole oikein osannut ottaa sitä vakavasti ala-asteen räkäpillien jälkeen. Konsertti oli pienessä baarissa, joka oli aivan tupaten täynnä väkeä, mikä takasi tiiviin tunnelman. Saimme kyydin sinne ja takaisin Iriksen toiselta serkulta. Vaikken periaatteessa kannatakaan yksityisautoilua, on luksusta säästyä välillä (erityisesti myöhään illalla) pitkästä matkasta julkisilla.

Kuvassa solisti Gracia ja kitaristi Alex (Iriksen serkku).