La Fiesta del Pilar Zaragozassa

Tänä viikonloppuna oli taas ESN-matka, tällä kertaa määränpäänä Zaragoza, joka on jonkin verran Helsinkiä isompi kaupunki ja joka sijaitsee Madridista koilliseen. Tämän viikon perjantai, Día de la Hispanidad, oli vapaapäivä koko Espanjassa. Historian tuntijat tietänevätkin, että 12. lokakuuta on Amerikan "löytämisen" vuosipäivä, ja se on entiselle siirtomaavallalle suuri merkkipäivä. Samana päivänä on Zaragozan suojelijan, Virgen del Pilarin juhla, joten Zaragozassa oli melkoinen hulina.

Me 215 innokasta vaihtaria lähdimme matkaan perjantaiaamuna kahdeksalta neljässä täpötäydessä tilausajobussissa. Bussimatka Zaragozaan kesti neljä tuntia, yksi pysähdys mukaanluettuna. Bussissa ehti siis jatkaa lyhyeksi jääneitä yöunia! Kun saavuimme perille, fiesta oli jo täydessä käynnissä. Kadut olivat täynnä väkeä, tanssi- ja lauluesityksiä, kansallispukuihin sonnustautuneita juhlijoita, ilmapallonmyyjiä ja muita kaupustelijoita... Lähinnä vertaisin tunnelmaa suomalaiseen vappuun, mutta mittakaava oli suurempi. Kiertelimme hetken Zaragozan historiallista keskustaa ja näimme kulkueen, jossa kukilla ja kullalla koristellulle korokkeelle istutettua Neitsyt Maria -patsasta kannettiin ympäri kaupunkia. Keskellä katedraaliaukiota oli toinen patsas, jonka juurelle oli tuotu kokonainen vuori kukkia.





Söimme lounaaksi tapaksia pienessä kuppilassa vähän keskustan ulkopuolella. Matkalla takaisin keskustaa kohti osuimme Paseo de la Independencialle juuri, kun siinä oli alkamassa kulkue. Erilaisiin kansallispukuihin pukeutuneet ryhmät tanssivat aragonilaista kansantanssia pitkin katua. Globalisaatio näytti taas kasvonsa: Kulkuetta sponsoroi Ikea!



Menimme viettämään siestaa Plaza de los Sitiosin nurmikentälle. Aukio oli täynnä pieniä myyntikojuja, joissa myytiin zaragozalaisia herkkuja kuten juustoja, makkaraa, marmeladia ja leivonnaisia. Aikamme lepäiltyämme jahkauduimme läheiseen supermercadoon hakemaan juomista, ja alkuilta kuluikin joutuisasti cuba libren ja sangrian merkeissä. Puistoon kokoontui illan mittaa suuri osa Erasmus-porukasta, ja valloitimme koko nurmikon. Kuvassa minä, Eduardo, Iris ja Lucille.



Kun aurinko oli jo laskenut ja alkoi tulla kylmä, lähdimme kävelemään kaupungilla. Paseo de la Independecialla oli menossa Espanjan kuuluisimman hiphop-ryhmän, Violadores del Verson konsertti, jota jäimme kuuntelemaan. Vaikka yleisesti ottaen inhoan hiphopia, se sopi ihan mukavasti tilanteeseen.



Konsertin jälkeen väsymys alkoi jo vähän painaa päälle, ja menimme kahville. Kofeiinin voimin kiertelimme ruuhkaisilla kaduilla vähän lisää ja lopulta menimme La Traviata -nimiseen baariin, missä soi juuri minun makuuni espanjankielisiä hittejä 2000-luvulta.

Palasimme bussille aamuviideltä. Paluumatka Madridiin meni nopeasti, koska torkuin koko matkan. Pääsin kotiin puoli yhdentoista aikaan ja suoraan sänkyyn. Tuntui hassulta mennä nukkumaan, kun kaikki muut alkoivat heräillä, mutta ei se nukahtamista haitannut. Heräsin varttia yli kuusi illalla, mikä taitaa olla ennätys! Olinpahan ainakin ehtinyt nukkua tarpeeksi. Matka oli kaiken kaikkiaan tosi hauska! Zaragozaan pitäis kyllä mennä uudestaan, koska nyt ei väenpaljouden takia voinut kunnolla katsella nähtävyyksiä. Mutta la Fiesta del Pilar oli ehdottomasti käymisen arvoinen, erityisesti kun oli hyvä porukka!