Iriksen äiti oli sattumalta suunnitellut matkan Andalucíaan samalle viikolle kuin me, ja tiemme kohtasivat Sevillassa. Hän oli matkassa ystävänsä Bernadetten kanssa, ja tapasimme heidät heti jätettyämme tavarat hostellille. Kuvassa minä, Iriksen äiti ja Bernadette:
Kävimme yhdessä syömässä, ja minä söin herkullisen turskasalaatin ja tortilla españolaa. Iltapäivällä Iris ja minä kävimme María Luisan puistossa ja Plaza de Españalla.
Parque de María Luisa oli paratiisi, ja valtava Plaza de España varmasti Espanjan kaunein Plaza de España, vaikka niitä onkin yksi joka kaupungissa ja pikkukylässä. Hellerajat paukkui ja pistäydyimme vilvoittelemassa Museo de Artes y Costumbres Popularesissa, jossa esiteltiin sevillalaisten tapakulttuuria ja arkea viime vuosisadoilla. Jäimme jumittamaan puoleksi tunniksi lasten pihaleikkejä kuvaavan videon eteen. Ihmeen paljon 1970-luvun sevillalaislasten leikit muistuttivat 1990-luvun helsinkiläis- ja pariisilaislasten leikkejä. Löysimme Sevillan yliopiston, ja minä kävin kyselemässä espanjalaisen filologian maisteriohjelmista, niin ihastunut olin Sevillaan.
Kun olimme palaamassa hostellille, Iris kompastui ja väänsi nilkkansa. Se turposi ja oli kipeä, mikä hidasti aika lailla tahtiamme seuraavina päivinä. Otimme siis rennosti ja kävelimme mahdollisimman vähän. Illalla emme liikkuneet hostellilta, mutta tutustuimme kyllä muutamiin ranskalaisiin ja kanadalaisiin ja istuimme heidän kanssaan iltaa terassilla. Minä olin niin väsynyt, että en enää jaksanut osallistua ranskankieliseen keskusteluun. Istuin siis suurimman osan illasta hiljaa omissa ajatuksissani ja hymyilin. Pelkäsin vaikuttavani vähä-älyiseltä, mutta ilmeisesti muut eivät huomanneet mitään outoa, koska yksi pariisilaisista kommentoi Irikselle minun vetäydyttyäni jo nukkumaan vain, että minulla on oikein kaunis hymy, très trés beau! ;)
Perjantaiaamuna Iris sai hädin tuskin käveltyä, kun jalkaan koski. Minua taas oli yön aikana purrut tuhat hyttystä naamaan ja allergia sai puremat turpoamaan. Olimme siis aika säälittäviä! Respan tyttö lainasi Irikselle kävelykepiksi mopin tangon, ja Iris sai laahustettua katedraalille.
Kävimme kahvilla terassilla Iriksen äidin ja Bernadetten kanssa ja sanoimme heille sitten hyvästit. Kävimme katedraalissa, ja siellä meille lainattiin pyörätuoli! Oli aika hauskaa työnnellä Iristä ympäri katedraalia pyörätuolissa, mutta harmi kyllä Giralda-torniin pyörätuolilla ei päässyt. Iris jäi siis sisäpihalle odottamaan, kun minä kipusin maurien rakentamaan torniin, joka on Sevillan maamerkki. Sen kaksi sisartornia ovat Marrakechissa ja Rabatissa, Rabatin tornin näinkin kuukausi sitten. Tornista oli hienot näkymät.
Aamupäivällä kävimme vielä Alcázarissa eli maurien linnoituksessa ja sen puutarhoissa. Siellä oli pitänyt majaa Casa de Contratación, joka valvoi kauppaa Amerikoiden kanssa siirtomaa-ajalla. Oli hurjaa nähdä omin silmin Casa de Contratación, josta puhuttiin niin paljon Amerikan historia -kurssilla.
Lounaan jälkeen Iris jäi hostellille opiskelemaan ja lepuuttamaan jalkaa. Minä kävin kiertelemässä kaupunkia, koska halusin nähdä mahdollisimman paljon tulevasta kotikaupungistani! ;) Löysin Fernando Boteron taidenäyttelyn, jossa oli pelkästään maalauksia ja piirroksia Kolumbian sisällissodasta. Niistä sai aika toivottoman kuvan taiteilijan kotimaan nykytilasta. Minun oli vaikea uskoa, että samassa maassa asuu pieni kummityttöni, joka tykkää leikkiä nukeilla ja jonka lempilaulaja on Shakira.
Illalla naamani oli yhä niin kauhean näköinen, että minun ei tehnyt mieli tutustua uusiin ihmisiin (vaikka Iris vakuutti, että aidot hipit eivät välitä ulkonäöstään). Kävimme siis kahdestaan kävelyllä joenrannassa ja minä söin tiramisujäätelön lohdutukseksi. Lauloimme improvisoimiamme flamencolauluja ja Iris toisteli toistelemasta päästyään, että Sevilla muistuttaa ihmeen paljon Pariisia. Olen utelias näkemään, millainen se maailman ylivoimaisesti kaunein kaupunki oikein on. Pariisin on paras tehdä minuun vaikutus heinäkuussa! En onneksi enää kelvannut hyttysille yöllä, ja puremat alkoivat laantua. Jatkoimme lauantai-aamuna matkaa Cádiziin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti