Opiskelusta

Tenttitulokset ovat jo tulleet, ja pääsin kaikki tentit läpi! Minun ei siis tarvitse turvautua Erasmus-opiskelijoiden hyväksi havaittuun selvitymisstrategiaan ja käydä kauniisti hymyillen anelemassa luennoitsijalta mahdollisuutta korvata penkin alle mennyt tentti jollain ylimääräisellä työllä.

Toinen lukukausi, joka jatkuu juhannukseen asti, alkoi maanantaina ja on päässyt jo hyvään vauhtiin. Minulla on nyt yksi kurssi vähemmän kuin syksyllä, joten aikaa riittänee mukavasti keväisestä Madridista nauttimiseen ja matkusteluun. Kurssini ovat Chilen 1900-luvun historia, Espanjan opettaminen vieraana kielenä, Portugali II ja Geometria. Ensimmäisen viikon perusteella erityisesti kaksi ensimmäistä vaikuttavat huippumielenkiintoisilta. Mutta Geometrian proffa on paras matematiikan luennoitsija, joka minulla on yliopistolla ollut ja voittaa siis jopa Oikkosen! Yritän parhaani mukaan havainnoida, mikä hänen salaisuutensa oikein on, koska haluan kopioida sen ja käyttää sitä tehdessäni opettajansijaisuuksia.

Olen yleisesti ottaen ollut täällä tyytyväinen opetuksen tasoon. Täällä ei ole parinsadan opiskelijan massaluentoja lainkaan, vaan ryhmäkoot vaihtelevat yleensä 10 ja 70 välillä. Joillain Malsoren ja Fannyn kursseilla on kuulemma vain neljä opiskelijaa, mutta he opiskelevatkin sivuaineena venäläistä filologiaa, joka on Espanjassa ihan marginaalinen aine. Kirjatentti on tuntematon käsite: opiskeluun kuuluu aika vähän itsenäistä työtä suhteessa luentoihin. Luennoilla ei ole useimmiten läsnäolopakkoa, mutta espanjalaiset käyvät niillä aika ahkerasti. Monilla kursseilla ei ole kirjaa, joten koe perustuu luentomuistiinpanoihin. Lisäksi luennoitsija suosittelee vinoa pinoa kirjoja, joihin voi tutustua, jos on aikaa ja kiinnostusta. Minulla ei ole toistaiseksi ollut, ja nähtävästi kurssit pääsee hyvin läpi lukemalla tenttiin pelkät luentomuistiinpanot. Jokaisella professorilla on kerran tai pari viikossa vastaanottoaika (tutoría), ja opiskelijoita kannustetaan käymään silloin kysymässä tukiopetuksessa tai kysymässä neuvoa missä tahansa kurssiin liittyvissä asioissa. Tuntuu siltä, että täällä opetukseen panostetaan paljon enemmän kuin Suomessa. Toisaalta se on ehkä luonnollista, kun opiskelijat ovat täällä maksavia asiakkaita.

Tein tenttikaudella tuttavuutta Madridin kaupunginkirjastojen kanssa. Madridissa on seitsemän kaupunginkirjastoa, jotka olivat tenttikauden ajan auki 24/7. Niin oudolta kuin se kuulostaakin, ne olivat öisin lähes täynnä, kun opiskelijat pänttäsivät tentteihin. Yksi läpi yön auki olleista kirjastoista oli runsaan puolen kilometrin päässä meiltä, mikä Madridin kokoisessa kaupungissa tarkoittaa erittäin lähellä. Kävin siellä kerran, kun Iris halusi lukuseuraa, mutta minä en osaa keskittyä kirjaston lukusalissa ja tuhlasin kaksi tuntia katseeni harhaillessa muistiinpanoista muihin opiskelijoihin ja välillä ihan vain kaukaisuuteen.

Mutta ei kirjastoreissu ollut ihan turha, koska keksin hankkia kirjastokortin! Se kävi kätevästi parissa minuutissa, ja nyt voin lainata ilmaiseksi kirjoja, musiikkia ja leffoja niin kuin Suomessakin. Täällä ei muuten ole sakkomaksuja lainkaan. Sen sijaan jos palauttaa kirjan myöhässä, joutuu tilapäisesti lainauskieltoon, jonka pituus riippuu siitä, miten monta päivää tai viikkoa kirja oli myöhässä. Yhden viikon myöhästymisestä seuraa kahden viikon lainauskielto. Lainoja voi uusia ja aineistoa voi hakea netissä. Ehkä en ole tarpeeksi perehtynyt Madridin kirjastojärjestelmään nähdäkseni sen puutteet, mutta minusta se ei lainkaan kalpene Suomen kirjastojen rinnalla, niin ylpeitä kuin suomalaiset kirjastoistaan ovatkin.