Kaksi kokonaista päivää on nyt takana, ja viihdyn täällä Madridissa yhä paremmin! Olen jo tutustunut muihin residencian asukkaisiin, ja asuntola alkaa tuntua kodilta. Telkkari on sen sydän, sen edessä sohvalla löhötään tuntitolkulla joka päivä: ensin siestan aikaan ja sitten illalla. Myös kaikki ateriat syödään telkkarin pauhatessa taustalla.
Tänä aamuna kävin taas yliopistolla, tällä kertaa espanjankurssin tasokokeessa. Koe oli aamukymmeneltä, ja päivä lähti siitä aika mukavasti käyntiin. Kun kiiruhdin aamuruuhkassa junalle tuhansien työmatkalaisten seassa, tunsin olevani jo melkein madrileña. Täällä muuten kävellään ripeästi. Minäkin jään monen madridilaisen vauhdista, ja minulla sentään on tapana pinkoa aika kovaa tahtia.
Iltapäivällä kävin kierroksella kaupungilla ja näin suuren osan Madridin nähtävyyksistä ulkopuolelta. Katedraalia pällistelin myös sisältäpäin. Plaza Españalla oli käynnissä Mercado de la Diversidad - myyntikojuissa kaupattiin erilaisia "etnisiä" koriste-esineitä, koruja ja muuta. Pistäydyin Gran Víalla muutamassa kaupassa, ja mukaan tarttui paita ja korvakorut.
Madrid tuntuu hurjan suurelta ja kiehtovalta. Julkiset rakennukset ovat toinen toistaan isompia ja hienompia, puistot laajoja, autotiet leveitä, kadut täynnä ihmisiä, kaupunki jatkuu silmänkantamattomiin joka suuntaan, ruuhka-aika tuntuu kestävän 24/7. Olen ihan kuin maalaistyttö jostain pikkupitäjästä, joka on ensimmäistä kertaa kaupungissa ja kulkee ympäriinsä suu ammollaan hämmästyksestä! Katukuva on niin kaunis ja siisti. Tiedän että on tylsää, että vain kehun kaikkea, mutta en keksi kaupungista mitään muuta kuin hyvää sanottavaa!
Liikenteen melukaan ei ole haitannut nukkumistani. Se kyllä kuuluu huoneeseen parvekkeen ovien läpi, mutta en anna sen häiritä. Pelkään täydellistä hiljaisuutta, koska se saa minut tuntemaan, että olen yksin maailmassa. Kadulta kantautuva autojen jylinä muistuttaa minulle, että olen keskellä suurkaupunkia, ja missäpä muualla haluaisin ollakaan. Vähän väliä kyllä ajattelen kaupungilla, että tämä minun pitää näyttää perheelle jouluna tai että tänne voisi sitten tulla, kun minulla käy vieraita Suomesta. Siis teitä odotellessa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Mukava lukea, että olet asettunut taloksi "y no tienes nostalgía". Kerro joskus, mitä muut residencian asukkaat opiskelevat tai millaisessa työssä käyvät.
Et sä mikään madrileña oo vaan madrileena :)
Olin kerran vuosia sitten lyhyellä matkalla siellä. Silloin opin, että ainakin jokainen tapaspaikka joka on liian siisti ei ole hyvä. Mitä enemmän paperiservettejä lattialla sitä useampi asiakas on siellä käynyt. Se todistaa paikan suosiosta.
Lähetä kommentti