Fiesta!

Luennot alkavat vasta maanantaina, joten olen ehtinyt vielä nautiskella elämästä täällä ilman mitään kouluhuolia. Viihdyn paremmin kuin uskalsin edes toivoa, vaikka odotukset olivat korkealla! Te rakkaat ihmiset olette kuitenkin usein ajatuksissa. Odotan teitä tänne! :)

Torstaina oli syksyn ensimmäinen Erasmus-vaihtareiden ilta, Punto de Encuentro Pasión-baarissa. Paikka oli aivan tupaten täynnä ja tutustuin moniin muihin vaihtareihin. Olut virtasi hanasta puoleenyöhön asti Erasmus Student Networkin piikkiin. En halua edes kuvitella, mitä siitä seuraisi, jos Suomessa opiskelijoille juotettaisiin baarissa ilmaista kaljaa, mutta täällä ilta sujui oikein mukavasti. Tunnelma oli toki hilpeä, mutta kukaan ei missään tapauksessa hoiperrellut, sammaltanut, kaatuillut tai muuta. Baarissa palloili myös puujaloilla kävelevä pelle, joka puhalsi ilmapalloeläimiä ja -sydämiä halukkaille. Vaihtareiden iloksi soitettiin enimmäkseen englanninkielisiä hittejä 90- ja 2000-luvuilta aina YMCA:sta Wannabehen.

Eilen nautin taas taiteesta käymällä nykytaiteen museossa, jossa oli tämän hetken espanjalaisten taiteilijoiden teoksia. Valokuva tai maalaus Madridista oli pohjana aika monessa teoksessa, ja oli hauska huomata, että tunnistan jo aika paljon paikkoja täältä. Oli oikein rentouttavaa ihailla taideteoksia kaikessa rauhassa. Siinä on varmaan perää, että taiteen harrastaminen pidentää ikää tai parantaa elämänlaatua. Matkalla pois museosta satuin näkemään julisteen, joka mainosti arabielokuvien sarjaa. Yksi elokuvista oli alkamassa aika pian samassa Centro Cultural Conde Duquessa, jossa nykytaiteen museokin piti majaa. Kun leffaa pääsi vielä katsomaan ilmaiseksi, päätin laajentaa maailmankuvaani ja kurkistaa arabimaailmaan. Näin tuoreen egyptiläisen dokumenttielokuvan El Banat Dool, joka kertoi kadulla elävistä tytöistä. Se herätti ajatuksia, mutta ei onneksi ollut niin rankka, että siitä olisi jäänyt paha mieli.

Eilen oli María Josén viimeinen ilta Madridissa, ja lähdin juhlistamaan sitä María Josén opiskelukavereiden kanssa. Kuvassa on koko poppoo. Kävimme parissa tapasbaarissa haukkaamassa iltapalaa ja myöhemmin siirryimme tanssipaikkoihin. Niissä soi espanjalainen pop, joten en tuntenut moniakaan biisejä. Mutta ei se mitään, ensi kerralla tunnistan ne jo ja muutaman viikon päästä laulan mukana siinä missä muutkin! María José ja minä palasimme yhtä matkaa kotiin yöbussilla. Täällä yöllä on tavallinen taksa voimassa, kertalippu maksaa euron. Missä muualla kuin Suomessa rankaistaan ihmisiä yöllä liikkumisesta ylihintaisella yötaksalla?